Kahvi on nautinto

Kahvia juodaan kaikkialla maailmassa, vuoden jokaisena päivänä, vuorokauden jokaisena hetkenä. Suomalaiset ovat varsinaisia kahvikissoja, sillä keskivertosuomalaiseen päivärytmiin kuuluu peräti viisi kupillista.

Kahvi – kuten monet hyvät asiat – keksittiin sattumalta. Tosin kahvin keksimisestä on monenlaisia versioita: eurooppalaisilla omansa ja arabeilla omansa.

Tunnetuin kahvilegenda kertoo Kaldi-nimisestä vuohipaimenesta, joka huomasi vuohiensa muuttuvan epätavallisen aktiivisiksi, kun ne olivat syöneet tietyn pensaan marjoja. Kaldi maistoi näitä marjoja itsekin, mutta maku ei ollut paimenen suussa kovin kummoinen. Niinpä hän heitti marjat nuotioon, josta pian lehahti ilmoille huumaava tuoksu. Nuotiossa paahtuneet marjat olivat vieläkin vahvan makuisia, joten mies keksi hienontaa ne ja sekoittaa mursketta kuumaan veteen. Kahvijuoma oli keksitty. Kaldi kertoi juoman piristävästä vaikutuksesta läheisen luostarin apotille, joka ensin vakuututtuaan siitä, että kyseessä ei ole paholaisen juoni, innostui uuttamaan kahvijuomaa pysyäkseen hereillä illan rukoushetkessä. Pian kahvista tuli hittijuoma munkkien keskuudessa!

Kahvi levisi Arabian niemimaalle, ja sitä alettiin viljellä suunnitelmallisesti. Kahvipensaan taimet alkoivat tuottaa satoa vuonna 1467, ja kahvinjuonti yleistyi. Islamilaiset papit liittivät kahvinjuoman osaksi uskonnollisia seremonioita. Kansakin mieltyi uuteen juomaan, ja sen nauttimista varten perustettiin kahvihuoneita. Niissä arabimiehet ja -naiset joivat kahvia, pelasivat shakkia ja keskustelivat, välillä jopa musisoivat ja tanssivat. Kahvinjuonnin lomassa käyty poliittinen keskustelu epäilytti valtaapitäviä, ja kahvi kiellettiin Mekassa vuonna 1511. Kielto ei tehonnut, vaan kahvin kulutus kasvoi, ja juoma valloitti Arabian niemimaan.

Aluksi kahvi oli vain korkea-arvoisten kansalaisten ja kuninkaan hovin herkkua

Eurooppalaiset tutustuivat kahviin Turkin kahviloissa. Euroopan ensimmäiset kahvikupilliset juotiin todennäköisesti Venetsiassa 1500-luvun lopulla. Venetsialaiset kaup­piaat aloittivat järjestelmällisen kahvin tuonnin vuonna 1615. Kahviloista tuli merkittävä osa eurooppalaista kaupunkikulttuuria 1600–1700-luvuilla.

Ruotsi-Suomeen ensimmäinen kahvilasti saapui vuonna 1685. Aluksi kahvi oli vain korkea-arvoisten kansalaisten ja kuninkaan hovin herkkua. Ensimmäinen kahvila perustettiin Tukholmaan vuonna 1708.
Ruotsi-Suomessa ylellisyystuotteiden käyttöä pyrittiin rajoittamaan useaan otteeseen veroilla ja tuonti- ja käyttökielloilla. 1800-luvun alussa kuningas Kustaa IV Adolf totesi kiellot turhiksi:
”Koska te, minun alamaiseni, olette sellaisia lurjuksia, ettette voi tulla toimeen ilman kahvia, niin tahdon sallia tämän juoman käyttämisen toistaiseksi.”

Toiseksi suosituin juoma

Kahvi on yksi maailman merkittävimmistä hyödykkeistä, ja sen on laskettu tuovan toimeentulon yli 100 miljoonalle ihmiselle. Tähän ryhmään kuuluvat niin kahvinviljelijät, kerääjät, paahtajat, kahviloitsijat kuin baristat. Kahvia tuotetaan, tuodaan ja viedään kymmeniä miljoonia kiloja vuodessa – ja sitä juodaan 1500 miljoonaa kupillista päivässä. Kahvi on veden jälkeen maailman toiseksi suosituin juoma.

Kahvittelu on kulttuuria

Kahvi levisi Suomeen 1800-luvun aikana, mutta kahvittelukulttuuri vaihteli paikoittain. Karjalassa kahvit keitettiin kaikille tupaan poikkeaville, Hämeessä kahvia ei tarjottu, vaikka pannullinen olisi ollut valmiina. Tavalliselle kansalle kahvi oli pitkään ylellisyystuote, mutta 1900-luvulla sitä alettiin keittää myös arkisin, parikin kertaa päivässä. Ihmiset ostivat kahvinsa raakapapuina, paahtoivat sen prännäreillä ja jauhoivat myllyllä tai huhmareessa.

­Kahvista kulutus­tuotteeksi

Kahvin teollisen valmistuksen jälleenmyyjille aloitti Gustav Paulig vuonna 1904. Sen seurauksena moni kahvikauppa alkoi paahtaa kahvia asiakkailleen. Seuraavan kymmenen vuoden aikana kilpailijoiksi ilmestyivät Pohjoismaiden Kahvikomppania, Kahvi Oy ja Osuuskauppojen Keskusliike SOK. Valmiiksi pakattua ja jauhettua kahvia teolliset paahtimot alkoivat toimittaa kahvikaupoille 1920-luvulla. Samalla vuosikymmenellä kahvia alettiin pakata säkkien ohella pienpakkauksiin. Paahtimot kehittivät omia kahvisekoituksiaan, jotka näkyivät kauppojen hyllyillä tänäänkin tunnettuina kahvimerkkeinä, kuten Juhla Mokka, Presidentti ja Kulta Katriina.

Kahvi on kuin viini, yhä useammin halutaan tietää mistä päin maailmaa kahvi tulee, jopa miltä alueelta tietyssä maassa.On yhä suositumpaa nauttia suodatinkahvit singeleinä eli yksittäisinä lajikkeina eri puolilta maailmaa. Sekoitukset eivät enää ole se trendikkäin juttu, vaan kahveista haetaan uniikkeja, omalaatuisia makuja. Myös eettiset arvot, kuten Reilu kauppa, kiinnostaa kuluttajia yhä suuremmassa määrin.
 

Kahvin säilytys

Kahvi kannattaa säilyttää alkuperäispakkauksessaan, ilmatiiviissä astiassa ja mielellään jääkaapissa. Kahvi on parhaimmillaan noin viikon ajan vakuumipakkauksen avaamisesta.

Kylmäuutettu Cold Brew -kahvi on maailmanlaajuinen trendi

comments powered by Disqus